Minä olen...

Oma valokuva
Pohjois-Pohjanmaa, Finland
35+ käsitöiden sekakäyttäjä, joka yrittää jakaa aikaansa neljän tyttären, isännän, kodin, maatilan, oman käsityöyrityksen, ohjaamisen, ystävien, kahden kissan ja kahden koiran sekä muiden harrastusten, ja tietenkin niiden käsitöiden kesken, enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi. Jätä kommenttia käynnistäsi, kommentteja on aina mukava lukea. Valokuvien ja tekstien kopiointi kielletty!

sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Kyjy#9

Illalla Lynleytä katsellessa teki mieli virkata, ja kun olen jo pitemmän aikaa miettinyt että nessuille olisi kiva saada rasia, niin siitä se ajatus sitten lähti. Puuvilla ja -sekoitelankalaatikosta ensimmäinen käteen osunut kerä ja virkkuukoukkulaatikon kanssa sohvan nurkkaan testaamaan tulisiko valmista...

Ei tullut vielä illalla, mutta tänään valmistui. Tosin lanka loppui ennen kuin korkeus oli mieleinen, joten piti käydä penkomassa seuraavaksi parasta vaihtoehtoa lisäksi tähän. Lankoina siis Rowanin purelife Revive ( 36 % kierrätettyä silkkiä, 36 % kierrätettyä puuvillaa ja 28 % kierrätettyä viskoosia) ja Novitan merseroimaton virkkauslanka olisiko tää sitten Kotiväkeä, en muista kun lanka on n. 15 v vanhaa ja vyöte hukkunut. Kiinteillä silmukoilla neliö pohjaksi ja sitten kiinteillä silmukoilla raunatkin. Yritin tuohon tuollaisia rusettikuvioita, mutta idea ei näy kun lanka on niin paksua ja kerrokset kiintosilmukoita, jos olisin viitsinyt purkaa ja tehdä pylväillä, niin olisi voinut erottua paremmin. Tämä menee vielä erikeeperi-vesi-seoksella kovetettavaksi, kunhan saan Kyjy#10 virkkaukset mukaan samaan litkuun. Virkkaaminen nimittäin koukutti siinä määrin että rasian valmistuttua aloitin kellotaulua Ingen lähettämän lehden, Diana virkkausmaailma nro.2, ikkunakoristeen ohjeella.
No lankahan on huomattavasti paksumpaa kuin ohjeessa, ja kellotaulusta oli tulossa aikas iso, mutta ajattelin että kyllä se keittiön seinälle mahtuu, pitää vaan katella pitemmät viisarit... Mutta sitten loppui tuo roosa lanka kolmanneksi viimeisellä kerroksella, enkä viitsi purkaa, jatkan sitten persikan värisellä Novitan Merssi -langalla, ja teen tästä tytöille leikkimökkiin pöytäliinan :)

Sinikan ja Annelin blogeissa näin virkatut kellotaulut, joten sieltä on tämä idea napattu mukaan.

Ja koska tämä ensimmäinen ei halunnutkaan kellotauluksi muotoutua, teen niin monta kokeilua että keittiön seinälle virkatun kellon saan. Ja nämä kaikki kokeilut kokoan siis yhdeksi kyjy-työksi.

Iltasella käytiin esikoista vaille koko perhe mustikassa, saalista maltettiin poimia itikoiden seasta sen verran, että iltapalaksi paistui mustikkapiirakkaa ja kaikki saatiin lasilliset mustikkamaitoa. Ei ole mielestäni ihan tarpeeksi kypsää mustikka täällä meidän korkeudella, muutaman päivän saavat vielä kypsyä ennenkuin seuraavan kerran lähden keräämään.

4 kommenttia:

Mari kirjoitti...

Nessurasia on kiva idea! Jään odottamaan kelloaulun valmistumista, jo ajatus kuulostaa ihanalta.

Anne-Mari kirjoitti...

Kaunis virkattu kori, tuollaisen minäkin haluaisin tehdä. Olisi juuri passeli vessan hyllyyn pakollisia tavaroita "kaunistamaan".

Sonja kirjoitti...

Hauska nessukori! :) Itsellä aina tuppaa unohtumaan nämä arjen pikkusomistukset kun käsitöitänsä suunnittelee... Täällä varmaan olisi mustikat valmiita poimittaviksi, en vaan ole vielä keksinyt miten suojata vauva ötököiltä... :/

Jaana kirjoitti...

Kiva kori, juuri sopiva nessuille! Ihana käsityökirjasto sinulla. Kiitos kun vierailet blogissani!