Minä olen...

Oma kuva
Pohjois-Pohjanmaa, Finland
35+ käsitöiden sekakäyttäjä, joka yrittää jakaa aikaansa neljän tyttären, isännän, kodin, maatilan, oman käsityöyrityksen, ohjaamisen, ystävien, kahden kissan ja kahden koiran sekä muiden harrastusten, ja tietenkin niiden käsitöiden kesken, enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi. Jätä kommenttia käynnistäsi, kommentteja on aina mukava lukea. Valokuvien ja tekstien kopiointi kielletty!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ompelukset-11. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ompelukset-11. Näytä kaikki tekstit

tiistai 27. joulukuuta 2011

Pellavamekko

Ravelryn parivaihtoon tein tämän mekon:



Napit Islannin tuliaisia.


Ja vaihdossa sain nämä ihanasta Hopeasäie Cash -langasta (80 % merino, 10 % cashmere, 10 % nylon) neulotut sukat ja kaulurin, IHANAT!

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Tilkkukassi

Aloitan tilkkutyön opettajana kansalaisopistossamme vuoden vaihteen jälkeen. Aiemmin en hirveästi ole tilkkuillut, sen verran kuitenkin että tekniikkana se on tuttu. Nyt olenkin ommellut erilaisia blokkeja malliksi, ja löysin paikallisesta kangaskaupasta ihanat kankaat joista halusin kassin itselleni:

oho-hups-väärin-meni-palasista ompelin kännykälle taskun:

(pölyä kameran linssissä näköjään)

ja avaimille lukin laukun reunaan, ettei tarvitse avaimia etsiskellä kassin pohjalta muiden tavaroiden seasta.
Ompelutaito kohenee kummasti kun pieniä palasia yrittää saada tarkasti kohdilleen ;)

Sitten muita kuulumisia:
Olen reissuleskenä muutaman päivän, ja myrphyn lain mukaan kaikki menee päin persiitä silloin kun asioista oikeasti vastaava ei ole paikalla, meillä ainakin. Isäntä starttasi reissuunsa eilen aamulla klo 02.30 ja minä pääsin heti aamusta selvittämään sikalaan ongelmaa, possut eivät meinanneet saada ruokaa... Mutta hyvän lomittajan, jeesusteipin ja naisenlogiikan avulla siitäkin selvittiin, possujen ruoka-aika siirtyi vain vajaan puoli tuntia. Sitten suihkun kautta viemään esikoista ja äiteetä optikon tarkastukseen mutta ei päästy kuin vajaa puoli kilsaa kotoa kun rengas tyhjeni. Soitin appiukon katsomaan renkaan vaihtoa, minkä teinkin ihan itse, vain pulttien kiristyksen appiukko halusi tehdä itse... Kerettiin kuin kerettiinkin optikolle ihan ajallaan, mitä nyt mulla housunpolvet kurassa ja niin pois päin, mutta kerettiin. Tämän näköinen oli renkaan tyhjentäjä:

Ei taida paikkaamallakaan pysyä kasassa tuo rengas enää,sen verran iso reikä kupeessa on, uudet talvikumit taidan joutua ostamaan...

Illalla sitten vielä puhelinyhteyttä isännälle Saksanmaalle, totesi ettei naisenlogiikka ja jeesusteippi sittenkään ihan taida riittää kuin hätäavuksi sikalan ruokintajärjestelmässä, siispä työkalut mukaan ja osia vaihtelemaan. Hyvin meni... aikaa monta tuntia pieneen hommaan. Ahtaassa ja pölyisessä paikassa, ihan uudenlaisessa asennossa minä kuitenkin vaihdoin sen tarvittavan osan, tosin kirota piti monta kertaa, ranteeni ei vieläkään tykkää staattisesta jännityksestä ja työkalut lenteli käsistä, monesti piti könytä ahtaalta työmaaltani tikapuita pitkin alas hakemaan pudonneita työkaluja ja pultteja ja muttereita. Mutta minä vaihdoin sen osan! Vaikka välillä itketti ja v---tti, mutta minä vaihdoin sen! Hiki siinä tuli ja sikalasta sisälle kävellessä kylmä, lämpimän suihkun ja itsetehdyn mustikkalikööritilkkasen jälkeen olin taas lämmin ja enemmän kuin tyytyväinen itseeni. Tuli tehtyä jotain, mitä en uskonut koskaan pystyväni tekemään, enkä antanut periksi vaikka välillä homma meinasi epäonnistua ihan täysin. Liköörilasillinen ja todella hyvät yöunet tuli ansaituksi.

Täytyy isännälle hattua nostaa, kummallisissa paikoissa se näköjään joutuu töitään tekemään, eikä marise niinkuin minä.
Ja esikoiselle lämmin kiitos, ilman häntä ei illan korjausurakastakaan olisi mitään tullut. Neiti ruokki, huolehti pikkusisaruksiensa iltapesut ja vielä nukutti kuopuksenkin. KIITOS T!

...

Likööriprojekti alkaa siis olla loppusuoralla, viidestä kokeilusta kolmea on vähän jo maisteltu ja viemisinä muutamaan paikkaan vietykin. Omena ja mustaherukka muhii vielä, mutta joululahjoiksi ne ehtii vielä hyvin pullottaa. Tänään viimeksi eräs kysyi: "Saanhan minäkin varmasti maistiaisia jouluksi?"

Ja juu, kyllä tuosta määrästä useammalle riittää, jos minulle ei kovin monia kettumaisia vastoinkäymisiä tule ;)
Pikkupulloja olisin vailla, tutut kaivelkaapas kätköjä, pieni pullo likööriä muutamasta pienestä pullosta joissa korkit tallessa? Jos ei pulloja löydy, pitänee alkaa urakalla syömään pilttiä, kai niissäkin purkeissa voi likööriä vähän aikaa jemmata...



maanantai 10. lokakuuta 2011

Saksikotelo

Esikoinen ompelee itselleen villakangastakkia, ylijäämä tilkkuun kokeilin nauhakirjontaa tavallisella satiininauhalla, kun ei tähän hätään ollut silkkinauhaa tarjolla. Olisko nuo nyt sitten ruusun ja pionin sekoituksia, tai sitten jotain ihan mielikuvituskukkia. Kirjailut tehtyäni mietin mitä tilkusta voisi tehdä, ja kun pöydällä pyöri keväällä Olustveren kartanosta ostamani saksikotelo, siitä se idea kopiointiin lähti :)
Edit: lisäsin linkin Olustveren kartanon omille sivuille.


maanantai 3. lokakuuta 2011

Koiralle koti, eiku peti

Viikonlopun saldona ufoutuneiden korjausompeluiden kasa pieneni monella vaatteella. Lisäksi ompelin noin kolme vuotta suunnitelmissa olleen koiranpedin:
Musta koira sisällä vasta valoon kuvattuna on entistä mustempi.

Musta koira muuttuu salamalla harmaaksi.

Pehmoinen vakosametista ommeltu, vanhalla petarilla ja täkillä täytetty peti kelpasi myös kuopuksen kellimisalustaksi...

Kankaan ostin 90-luvun alussa ollessani emäntäkoulussa, jossa opiskelut jätin puolen vuoden jälkeen kesken, ajatuksella "minusta ei koskaan tule maatilanemäntää"... ja kuinka ollakkaan täällä sitä vaan emäntänä ollaan :). Kankaasta piti tulla alunperin henkseli-hame, no ei tullut, tuli koiralle mieluinen peti...

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Retro tunika

Kun on tehnyt itselleen lupauksen, ettei osta itselleen uusia vaatteita ennenkuin paino on pudonnut kahdeksan kiloa, niin on tehtävä itse, jos uusia vaatteita tarvitsee. Työt alkaa huomenna ja mukavia viikonloppureissuja on tiedossa, niin kuka sitä nyt vanhoissa rytkyissä viitsii ihmisten ilmoille ? (Tosin tässä tapauksessa kangas on yhtä vanhaa, kuin emäntä sen sisällä, onko se sittenkin vanha rytky...)

Tänään sitten valmistui tämä:
(Anteeksi pimeät kuvat, piti het saaha tämä esille tänne, yritän myöhemmin viikolla ottaa/otattaa esikoisella valoisammat kuvat ja silittääkin tuon olis näköjään voinu..)

Malli Ottobre woman syksy/talvi 2010 -lehdestä. Kangas keväällä Jyväskylän käsityö/antiikkimessuilta löytämäni Tampellalle Marjatta Metsovaaran suunnittelema Valmu. Tähän hätään en löytänyt kuuklettamalla kankaan tuotantovuotta, mutta epäilen sen olevan 70 -luvulta. Napit anopin perintönä saatuja, simpukankuorista hiotut. (Napit on valenapit, kun en luota ompelukoneeni, enkä itseni napinläpitaitoon, kaarrokkeet kiinnittyvät oikeasti neppareilla.)

Äitiysmekolta näyttää ja tuntuu, vauvoja ei silti ole tulossa. Tämä emäntä vain ei pääse painonhallinnassaan ajatusta pidemmälle. Tunikan koko olisi voinut olla vaikkapa numeroa tai kahta pienempi, silti olisi mahtunut päälle. Mutta mie tykkään tämmösistä hölttänöistä, ei ahista, eikä kiristä.

Seuraavaksi pitää varmaan vaihtaa jo väriä, niin paljon vihreää täällä viime aikoina on esitelty ;)

lauantai 10. syyskuuta 2011

Henkaripussukoita Turkkuseen

Kirjava kangas viime syksyinen Oulun messujen tuliainen, vihreä kukallinen ja ruskea pellava alelaarilöytöjä kuluneelta kesältä.

perjantai 26. elokuuta 2011

Prototyyppi

Minulla on melkein aina neulomus mukana, yleensä sukankudin, se kun on niin pieneen tilaan menevä. Ongelmaksi on muodostunut puikot, jotka menevät kasseista läpi. Siksi olen miettinyt puikkokoteloa, joka toimisi puikkojen suojana niin neuleessa, kuin silloinkin, kun puikot odottavat sopivaa projektia. Ja tälläiseen lopputulokseen päädyin:


Puuvillakangastilkkuja, kovikekankaalla terästettynä, ja tuo puikkojen alla näkyvä musta on 3 cm leveä kuminauha (tyttären rikkimenneistä toppahousuista talteen otettu). Ei mitään kamalan kauniita, tekniikka vielä hakusassa, mutta ihan käyttökelpoisia. Enää ei puikot karkaa kassin läpi :)
Säilytystä varten näihin voisi kankaanpainovärillä painaa puikkojen koon...

torstai 4. elokuuta 2011

Projektipussukoita




Tämmösiä on syntynyt minun ja ompelukoneen yhteistyönä, kaapissa marinoituneista kankaista...
Postipojat ja -tytöt ovat kantaneet niistä kolme eripuolille Suomea. Lisääkin on tilauksista ommeltava, kunhan nuo marjat lopettavat huutelunsa noista puskista.

keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Sävysävyyn

Esikoinen on ommellut itselleen mekkoa, ja ompelukoneen ääni sai minutkin innostumaan ompelemaan. Niimpä eilen valmistui nämä kolme projektipussukkaa:
Ja posilaatikosta löytyi myös uusin Moda, joka oli kuin tilauksesta "oransranssi" väritykseltään.
Projektipussukoista yksi jää minulle kaksi lähtee uusiin koteihin vähän myöhemmin. Kooltaan nuo ovat sukankutimelle sopivia projektipussukoita. Nämä on oman mallin mukaan tehtyjä, ei ole valmiita kaavoja. Hengarit on niitä vanhoja puisia, millä ei mikään vaate tahdo pysyä.

Modasta löytyi muutama kivan näköinen neule, saas nähdä ehdinkö koskaan ottamaan niitä puikoille ;)

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Kesäkassi ja tilaustyöneule

Kesäkassi 2011 -vaihdossa lähetin parilleni Veeralle tällaisen vihreän kassin:

Tähän kassiin on yhdistetty kolme "tempausta": ensiksikin tietysti kesäkassi 2011 -vaihto, sitten tuo virkattu pitsi on nimeltään "ympyrä neliössä" ja sen ohje löytyy Virkattuja vuodepeitteitä -kirjasta, virkkuutyöllä osallistuin Mary Olki -caliin Ravelryssä. Ja kolmanneksi kankaat ovat omista varastoista ja niiden ompelemisella osallistun Mrs.Marplen järjestämään Ompelutempaukseen. Siis kolme tempausta yhdellä kassilla :)

Virkkaustyössä lankana Mandarin Petit ja koukku 3 mm. Kassin ompeleminen ei onnistunut toivotulla tavalla. Pitsineliö ei tullut suoraan ja muutenkin ompelut menee vähän vinksin vonksin, Veera on kuitenkin kassiinsa tyytyväinen, ja se riittää minulle.

Ja otsikon lupaama tilaustyöneule näyttää tältä:

Alkuperäinen idea Novita kevät -11 lehdestä malli nro 63. Alkuperäistä tässä tosin on enää vain lanka Novita Tennessee (n. 700g). Silmukkamäärät modasin omalle käsialalle sopivaksi, pääntie vaihtui asiakkaan toiveesta pyöreästä v-aukoksi, alkuperäisen neuleen yläosan pitsineule vaihtui tasaiseksi ja helmankin pitsineule vaihtui nopeammmin neulottavaksi. Lisäksi neuloin tämän ylhäältä alas, ja kainaloiden alta yhtenä kappaleena. Neuloin etukappaleiden reunoihin ja pääntien ympri i-cordia jonka ompelin käsin kiinni.Voisi siis sanoa että tämä on ihan oma malli. Ja kun omasta päästä soveltaa niin virheitäkin siihen sitten tuli: etukappaleet oli liian leveät, joten purin etureunoista i-cordit irti ja otin puolitoista kuviokertaa pois molemmista etureunoista saumurilla ja ompelin i-cordin takaisin käsin kiinni. Vielä kun lisättiin nappi asiakkaan toivomaan kohtaan, niin olimme molemmat tyytyvisiä, sekä asiakas että minä :)

Lähikuva pitsineuleesta:

Asiakkaan toiveesta kainaloon ommeltiin salatasku tupakka-askille ja puhelimelle :)