Harvinainen näky:
Meidän kissat noin lähellä toisiaan. Musta Kalle ei oikein yleensä hyväksy tytönhupakko Pilliä viereensä. Liekkö keväällä vaikutusta siihenkin että leikattu vanhapoika hyväksyy leikatun tyttelin samalle viltille :) Taustalla häämöttävä tumman sininen tekele on tilaustyö, jonka pitäisi valmistua parissa viikossa, toivottavasti sen saan sovitusti valmiiksi.
Etsin viikko sitten netistä kirjavaa puuvillalankaa kokeiltavaksi erääseen ideaani, löysin sopivaa Dyeabolical:ilta. Kaupan päälle sain kuvassa näkyvän silmukkamerkin. Sitä en uskalla ottaa käyttöön, on niin pieni että minä hukkaan sen kuitenkin...
Isäntä teki itävyystestin herneille. Minä olen kysynyt melkein joka päivä siitä asti kun herneen versot pistivät esiin mullasta, että joko saan ottaa versoja leivän päälle, ja tänään sain luvan. Herneiden kylvämisestä on nyt kaksi viikkoa, ja ovat juuri herkullisimmillaan lisukkeiksi leivän päälle ja salaatteihin. Kymmenkunta versoa meni ihan paljaaltaan maistellessa...
Edit: lisäsi kuvia ja muokkasin tekstiä.
Edit: lisäsi kuvia ja muokkasin tekstiä.
17 kommenttia:
Hei! Kävin kurkkaamassa täällä. Oikein ovat somia nuo kissat. Iloista viikon jatkoa sinulle!
Onnea uuteen paikkaan. Tämä uusi osoite on jo noukittu seurattavieni joukkoon.
Tervetuloa Bloggeriin!
Kävin kurkkaamassa vanhaa blogiasi myös, ja nyt vasta bongasin Skew -sukkasi. Upeat ovat! Kukkaketo passaa niihin oikein hyvin :)
Minäkin tykkään hurjasti herneen versoista. Ostin jo siemenpusseja kesän tuloa odottamaan, pitäisiköhän ottaa vinkistä vaari ja idättää pikkuisen jo nyt...
Hei! Kivan näköinen uusi blogi! Nuo herneen versot on hyviä, pitäisi itsekin kasvattaa niitä . Tuo bolero edellisessa kirjoituksessa oli aivan ihana!
Kipaisinpa perässä uuteen blogiisi :)
Tosi kiva idea tuo herneiden versottaminen, olishan se vähän niin kuin varaslähtö kesään.
Aurinkoista loppuviikkoa.
T. Sny
Hei Kati
Minulta on jäänyt sinulle kertomatta, että otan toki edellisessä blogissasi minulle laittaman tunnustuksen, mutta vastaan noihin kysymyksiin vasta silloin kun blogissani oleva arvonta päättyy ja blogini täyttää kolme vuotta. Se kun niin mukavasti käsittelee blogin kirjoittamista. Kiitos tästä mahdollisuudesta!
Heiparallaa! Sukkuloin vanhan blogisi kautta moikkaamaan sinua uuteen! Onnea!
Ja ihana on tuo sinun tilkkutäkkisi. Mistä langasta olet sitä tehnyt? Minulla tulossa nallesta jämälankapeitto ja 7-veljestä ihan sitä varten ostetuista. Saa nähdä valmistuvatko ikinä...
Mervi N.
Mervi: Kuvissa näkyvä isoäidinpeitto ei ole minun tekemäni vaan anoppini. siihen on virkattu kaikenlaisia lankoja, villaa, tekokuituja, puuvillaa, paksuja ja ohkasempia lankoja sekaisin. Kooltaan peitto on 2 x 1,5 m, ja se on tosi painava, sen alle on ihana kömpiä lämmittelemään.
Löysin vanhasta käsityölehdestä neulotun tilkkupeiton mallin, minun olisi tarkoitus ottaa se malli yhdeksi ikuisuusprojektiksi muiden ikuisuusrojektien rinnalle.
Leena: Tunnustus ei vanhene :) olet sen arvoinen ihan koko ajan. Julkaiset sitten kun Sinulle parhaiten sopii. -Kati-
Ihanat kissat ja kauniita käsitöitä sinulla blogissasi! Herneenversot antavat toivoa, että kevät sittenkin joskus tulee.
Nättejä käsitöita sulla täällä on !
Minäkin kiinnitin tuohon peittoon katseeni... mutta ei olekaan sinun tekemäsi:D
Onnittelut minultakin uudelle blogilllesi! :) Tosi kauniit värit tuossa isoäidinneliöpeitossa! (Huh, mikä sana!)
Tervetuloa bloggamaan bloggeriin:) Nyt näenkin päivityksesi heti kun kirjaudun omaani!
Mukavaa huhtikuuta! :)
Kivan näköistä täällä uudessa blogissasi
Uusi blogipohjasi on todella kaunis.
- Ja tuo oranssi lanka, oih ja voih.. Näyttää niin ihanan eläväiseltä, millainen mahtaa olla neuloa?
Onnea blogillesi täällä uudessa paikassa! Pitäs itekin laittaa keittiön ikkunalle hernettä, siitä sais salaattiin napattua. Pitää vaihtaa tää uusi osoitteesi seurattavieni listaan :)
Heippa ja onnea uuteen osoitteeseen! Miepä laitan tämän talteen - itsekin olen joskus ajatellut, että pitäisikö..?
Lähetä kommentti