Ihana lehdestä 1/2012 löytyi elämänpuun lisäksi tämä kananen, jonka ompelin turkoosista pellavasta ja kuviollisesta puuvillasta. Heltta on puuvillapellavalankaa: turkoosia ja petroolia. Nappi puuttuu vielä siiven alalaidasta. Ja sehän pitää ommella heti ensi tilassa...
...että kanasen alle piilotetut suklaamunat eivät ole liian helposti naposteltavissa :) Kanan sisällä on siis kulho, johon laitan sitten pääsiäisviikolla suklaamunia piiloon niin talon pieniltä, kuin vähän isommiltakin suklaa-addikteilta :)
Suht nopea oli ommella, taisi rapiat kaksi tuntia mennä ideasta valmiiseen kanaan. Tosin kangasvarasto ja kone on olohuoneessa "levällään", ei tarvinnut uhrata aikaa välineiden ja materiaalien etsimiseen. (niin ja se nappi on vielä ompelematta...)
Rakas, pikkuinen, suloinen esikoiseni täytti tänään vuosia:
Jo edellä taisin mainita, että talosta löytyy suklaa-addikteja, kakkukin on sen mukaista, suklaakakkupohja ja paksu maitosuklaa kuorrutus, sankarin toiveen mukaan, täytteenä itse tekemääni omppuhilloa ja valkosuklaa-lime-rahkaa höystettynä tummalla suklaarouheella. Kostutus maidolla, koristeena piparien päälle tarkoitettua koristelutahnaa ja luomumarmelaadisydämiä. Nam!
6 kommenttia:
Hieno kananen ja niin 16-v. kakku! Ja kuulostaa herkulta, nams!
Hauska pääsiäisherkkupiilo ♥
Onnea päivänsankarille!
Kyllon söpö munapiilo! Ja onnea 16-vuotiaalle. Niin ne vain lapset kasvaa, mutta mehän ei vanheta yhtään. ;)
Kiva munapiilo ja aivan ihana kakku esikoisellesi! Tämä karppikin täällä nieleskelee, kun suklaaherkkuja on vaikea vastustaa. ;D
Onpa hauska kananen! Pitää suklaamunat jemmassa vähän pidempään.
Minä olen nähnyt tuollaisia munapiiloja ravintola-aamiaisilla, pitävät keitetyt munat lämpiminä.
Kaunis.
T:Muoriska
Lähetä kommentti